Vapun tietämillä ihmettelinkin, että miksi lähes joka tuutista löytyy jotakin hauskaa. Osan hauskuudesta siirsin omaan blogiinkin. Tuntui jo hetkittäin siltä, että alkaa olemaan manis-depressiivisiä oireita, kun ensin on pitkän aikaa tosi synkeetä ja sitten yhtäkkiä alkaa löytymään taas virtaa kaikeen. Koko ajan on ylä- ja alamäkiä. Pitäisköhän tästä jo huolestua?
Tämän hetkiseen ankeuteen liittyy se, että en todellakaan ole nukkunut riitävästi. Työoppimisasunnolla eilen illalla mieli teki huutaa kaikille, että turpa kiinni ja nukkumaan jo ilta yhdeksältä. Sitten itsekin sain jostain ylimääräistä virtaa ja innostuin katsomaan illan elokuvan, Bondin. Olisin jo voinut sanoa, että suksikaan kuuseen, että mä haluun nukkua. Mutta en halunnut kiristää enempää tunnelmaa. Eilen illalla tunnelma oli tavallista kireempi. Kaikilla taisi olla maanantain kunniaksi pinna kireellä! Mutta heti, kun leffa loppui, niin annoin kaukosäätimen muiden haltuun, jos he vaikka haluavat vielä katsoa jotakin. Laitoin sen jälkeen kiltisti nukkumaan. Välillä kuulin selkeesti unen läpi, kun tämä aamu-uninen "pariskunta" keskusteli.
Minun hermoja kiristi vielä se kaiken lisäksi, että yksi eukoista järjesti sunnuntaina kisastudion meidän kimppakämppään ja telkkarin piti jääkiekkomatsin vuoksi huutaa täysillä! Jumankauta, Mertarannan selostus tai Alpo Suhosen ja Hannu Aravirran kommentit eivät kuulosta sen paremmilta kuuluuko se ääni kuinka lujalla. Ei se minua todellakaan haittaa, että vietetään normaalia elämään, mutta siitä huolimatta pitäisi osata ottaa huomioon muut asukkaat! Ehkä suurin ryöpytyksen aiheutti sen, että eukko ei ollut viitsinyt siivota ja siitiä. Roskia oli lattioilla ja roskis täynnä. Oli hän käynyt ulkona, mutta ei ollut vaivaantunut viemään roskia pois! Tällainen käytös saa minut raivon partaalle!