Mulla menee kauheasti energiaa ihmettelyyn. En taaskaan ole tehnyt muuta kuin ihmetellyt tämän hetkisen kämppiksen touhuja. Makuuhuone, jossa hän nukkuu, ei ole vaatekaappeja. Vaatekaappien ovet ovat eteisen puolella. Näiden asioiden vuoksi hän on levittänyt vaatteensa toiselle sängylle. Yhdet kengät hän raskii säilyttää tuossa eteisessä naulakon alla. Kolmet muut kengät ovat sitten tuolla makuuhuoneessa. Samoin hänen ainut takki, ellei hän ole ulkona. En kyllä lompsi ulkokengillä suoraan makuuhuoneeseen. Mutta eihän se ole minun ongelma. On monta muutakin asiaa, jotka ovat alkaneet ihmetyttämään minua, etenkin pääsiäisen aikana. Eikö voida soittaa huoltoyhtiölle, että viemärit ovat tukossa ja hanan tiiviste vuotaa? Onko ne käytetyt teepussit jätettävä vuorokaudeksi pöydälle? Tai onko pakko roskat laittaa roskiksen viereen eikä roskikseen? Kestääkö sisäkäyttöön tarkoitetut tuolit ulkona? Laitetaanko jossain muuallakin märät astiat astiakaappiin? Eikö vastatiskattuja, märkiä astioita laiteta tiskikaappiin kuivumaan? Ja vasta sitten kun ne ovat kuivuneet, niin laitetaan astiakaappiin? Eivät ne lastulevystä tehdyt kaapit kestä märkiä astioita! Lastulevyhyllyt ja -seinät turpoavat, lahoavat ja ovat nopeasti pilalla! En tiedä onko tämä koulun omistama asunto vai vuokraama, mutta siitä huolimatta koulu on vastuussa (ali)vuokralaisten touhuilusta. Jos me opiskelijat majaillaan miten sattuu, niin kovin kauan meillä ei ole mahdollisuutta tällaiseen halpaan, hyvään asuntoon, joka on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja tarpeellisten palveluiden lähellä. HEI HALOO! Ei tarvitse yrittää pilata kaikkien muitten mahdollisuuksia! MAALAISJÄRKEÄ SAA JA TÄYTYY KÄYTTÄÄ!

Samoin on mieleeni tullut kysymys, eikö Korsossa ole opetettu esimerkiksi sellaista asiaa, että sisäkäyttöön tarkoitetut puutuolit eivät todellakaan kestä pitkiä aikoja parvekkeella. Vaikka ei vettä sataisikaan, niin tuolit kostuvat pikkuhiljaa. Sen jälkeen tietää mitä tuoleille tapahtuu. Maalit rapisevat pois ja pahimmassa tapauksessa ne homehtuvat. Kaikkien pitäisi tietää mitä home ja homeitiöt aiheuttaa ihmiselle. Onko minusta tullut ihan yhdessä yössä nipottaja? Jotain on tapahtunut junamatkalla Kemistä Helsinkiin, kun kiinnitän tällaisiin pikkuasioihin huomiota ja vedän herneenpalon poikittain nenääni!

Sunnuntai-ilta oli ehkä kaikkein paras. Tytteli keitti vettä teetä varten. Hän joi sitä teetä tässä olohuoneessa ja samalla katseli Tanssii tähtien kanssa – ohjelmaa. Heti, kun ohjelma loppui, niin hän kävi hakemassa mukiin lisää kuumaa (?) vettä ja meni huoneeseensa. Ei kestänyt kauan kun haistoin rommin. Haloo! Olenhan minäkin pitänyt jääkaapissa olutta. Ei hänen olisi tarvinnut yrittää peitellä kuuman rommin juontia. Ja pitäisihän se tajuta ja huomata, että huonetta ei voi saada niin tiiviiksi eikö rommin haju tule muuhun huoneistoon. Pitäisiköhän näistä asioista sanoa ääneen, jälleen kerran? Mutta, kun luulisi, että asiat menevät kerralla jakeluun asti! Vai eikö toisen omaisuudella ole mitään väliä?

Ei kait tässä auta kuin heittää aivot narikkaan ja pitää tätä työoppimisasuntoa yöpymispaikkana. Voi sitä aikaa viettää muuallakin. Tässä kaupungissa on paljon nähtävää. Ja vaikka lompakossa ei juuri rahaa ole, niin siitä huolimatta täältä löytyy ilmaisen maksun paikkoja, joissa voi mennä käymään. Kun tuli hankittua matkakorttiin kautta, niin matkustaminen ei enää tuo ylimääräisiä kustannuksia. Mitä enemmän tulee käytettyä julkisia kulkuvälineitä, niin sen edullisemmaksi matkakortin kausi tulee.

Täällä Helsingissä olosta on ollut jo nyt paljon iloa ja hyötyä. On ollut mukavaa olla töissä rehtorin toimistolla. On tullut tavattua kavereita ja mikä tärkeintä, että on taas pitkästä aikaan saanut seksiä. Siitäkin kerrasta alkaa olemaan jo sen verran pitkä aika, että pitäisi saada jo uudestaan! Kokonaisuudessaan tämä reissu on ollut eritäin kannattava. Sitä ei vain tiedä, että mitä seuraavan kahden viikon aikana tapahtuu. Mutta kaikkeen olen varautunut. Tervetuloa elämä!