Kävin tuossa lääkärissä. Lääkärissä voi käysä vaikkei sairas olisikaan. Ei minua mikään vaivaa, paitsi pienoinen väsymys, unettomuus ja motivaation puute. Ei tämä masennusta ole, mutta sen esiaste kuitenkin. Jos tämä olotila jatkuu ja pahentuu, niin se saattaa muuttua masennukseksi. Unettomuus voi osittain johtua lähes jatkuvasta reissaamisesta. Motivaation puute voi johtua siitä, että opinnot alkaa olemaan siinä vaiheessa että pitäisi alkaa tekemään opinnäytetyötä ja suunnittelemaan valmistumista. Että oireille voi olla luonnollisia selityksiäkin, mutta parempi on että varmistaa. Eräät yrittää tsempata, että valmistuisin jo tänä keväänä, mutta haluan myös muutakin elämää ja tekemistä kuin jatkuvaa opiskelua tai työntekoa. Ihmissuhteetkin ovat tässä vaiheessa vielä tärkeitä.

Mutta kaikesta huolimatta oli ilo käydä lääkärissä. Mieslääkäri oli melko nuori ja hyvännäköinen. Olisin mieluusti ollut potilaana vielä vähän pitempään. Oli erittäin lähellä, etten alkanut kuolaamaan lääkärin valvovien silmien alla. Olisin mieluusti laittanut lääkärin pulloon ja välillä kiusannut tikulla. Olisi ollut aika komea koriste kirjahyllyssä. Näköjään kannattaisi käydä useammin lääkärissä. Nyt ainakin tiedän kenen lääkärin vastaanotolle tahdon! Tuli ystävänpäiväksi sisäistä iloa.