Ihan uskomatonta toimintaa täällä työoppimisasunnossa, siitä meinaa tulla mulle ongelma. Tänne ollaan tultu vain nukkumaan ja käymään suihkussa. Ei tänne olla tultu viettämään aikaa ja viihtymään. Ei tämä ole minulle kuin hätämajoitus, mutta siitä huolimatta täällä on tarkoitus viettää "normaalia" elämää. Onneksi saadaan viikon kuluttua lisää väkeä tänne. Joku kolli (= jätkä, mies) tulee meille kaveriksi. Toivottavasti on mukava, kuten joku jo jossain vaiheessa kerkesi kehumaan. Katsotaan minkälaiset sembalot tänne saadaan aikaiseksi.

Mutta asiaan, on taas monta asiaa, jotka saavat minut ihmettelemään, väliilä jopa kiehumaan. Ja nämä ihmetykset ovat taas tulleet kämppiksen käytöksen johdosta.

Lauantaina kävin viemässä roskapussin roskakatokseen ja laitoin tilalle uuden roskapussin. No, se uusi roskis oli entinen vessapaperipussi. Mutta kämppikselle se ei kelvannut. Hän oli mennyt kauppaan ja ostanut ”oikeita” roskapusseja. Helvete! Miksei voi ehyttä pienehköä pussia käyttää roskapussina? No, eipä se ole minun asia, jos jollain on varaa ostaa roskapusseja. Ei se ole muiden ongelma, jos minulla ei ole varaa ”oikeisiin” roskapusseihin! Mutta siitä huolimatta voisi hieman enemmän ajatella ja tehdä luonnon hyväksi. Vaikka yksittäiset pienet asiat eivät näy ja tunnu, mutta kun lasketaan yhteen sadat ja tuhannet, jopa sadattuhannet, kerrat oman elämän aikana, jolloin edes vähän (=yhden roskan) vähemmän on tuottanut, niin kyllä sillä on takuu varmasti vaikutusta luonnon hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Jos luonto kärsii ja voi huonosti, niin takuu varmasti se vaikuttaa myös ihmisiin. Minun mielestä (ja ymmärryksen perusteella), kyllä luonto hoitaa liika kansoitusta vähäisemmäksi. Mutta jos ihminen tuhoaa luontoa luonnottoman paljon, niin kyllä ihmisen elinolot myös heikkenee. Se on sitten eriasia, että kuinka nopeasti tai hitaasti se tapahtuu, mutta omilla valinnoilla tapahtumiin voi vaikuttaa.

Toinen asia, josta meinasin vetää taas herneenpalon poikittain nenääni, oli mikroaaltouunin sotkeminen. Lauantaina sain pestyä sen sisältä melkeinpä uuden veroiseksi, mutta töistä kotio päästyäni, niin sain taas huomata sen, että mikro oltiin sotkettu. Jotain ruskeaa, nestemäistä oli kaatunut/kuohunut pyörivälle lasialustalle, niin se oli annettu kuivua sinne. EIKÖ JUMANKAUTA SITÄ VOI SAMANTIEN PUTSATA? Silloinhan se olisi helpointa putsata! Mutta kun EI! Se on vaan joillekin, NIIIIIIN pirun vaikeaa siistiä sotkunsa saman tien. En minä samoista asioista omassa asunnossa pidä niin tarkkaa huolta, mutta eihän minun ketään tarvitsekaan majoittaa, eikä kukaan muu siitä sotkusta kärsi kuin minä. Tällaisissa yhteismajoituksissa täytyy ajatella myös se, että minun (meidän) käytön jälkeen tulee joku muu tänne asumaa ja hän joutuu siivoamaan meidän sotkut, ennen kuin pystyy majoittautumaan ja asumaan. Ja mistä sen tietää, minkälainen bakteerikammoinen henkilö tänne seuraavaksi tulee asumaan. Minä ainakin haluan siivouspantin, 20 euroa, takaisin ja jättää jälkeeni siistin kämpän seuraaville käyttäjille. En tiedä pitääkö tarina paikkaansa, mutta kirjoitanpa sen kuitenkin. Työoppimisasunnossa on ollut majoittumassa meidän koulun opiskelija. Hän oli jättänyt asunnon siihen kuntoon, että koululta oli soitettu siivousfirmaan ja firmalta oli mennyt reilu päivä kämpän siivoamiseen. Koulu oli kyllä laittanut laskun kyseiselle opiskelijalle. En tiedä onko koulu saanut rahojaan, mutta oli varmaan kaverille ”kiva” yllätys. Oli hän yrittänyt saada myöhemminkin tätä asuntoa käyttöönsä, muttei ollut saanut. Ihan oikein, että näpäytetään sormille. Kyllä sitä täytyy jossain vaiheessa oppia, ettei ihan miten sattuu pysty elämään ja olemaan.

Toinen tarina on ihan ”pakko” myös kirjoittaa julkisuuteen. Tämän tarinan tiedän olevan totta. Kyseinen naishenkilö, opiskelee meidän koulussa, hän on naturisti. Eli hän kulkee mahdollisimman paljon ja usein  alastomana. Ulos lähtiessään hänellä saattaa olla vaatetusta, mutta kotioloissa hän ottaa vaatteet pois, koska ne ahdistaa ja estää hänen ”luovuuttaan” ja itsemääräämisoikeutta. Samaan aikaa täällä oli majoittautunut toiseen makuuhuoneeseen miespuolinen henkilö. Ei häntä oikeastaan ollut muutoin se haitannut, mutta häntä oli alkanut kuulemma pikku hiljaa (voi Hilja-parka) nyppimään, kun toinen kulkee kokoajan ilkosillaan. Hän ei kehdannut tuoda kavereitaan kylään, eikä loppupeleissä enää ollut viitsinyt hirveästi viettää aikaa täällä, siis tulla tänne nukkumaan ja muita perustarpeita tyydyttämään. Tämä kyseinen nainen ei kuulemma tule saamaan tätä asuntoa käyttöönsä, ei edes vaikka maksaisi kaikkien viiden ihmisen puolesta. Me maksetaan tästä 25 euroa viikko ja tänne voi maksimissaan majoittautua viisi (5) henkilöä. Eli jos koko kuukauden on tupa täynnä, niin koulu saa tästä asunnosta 500 euron vuokran. Tämän kokoiseksi asunnoksi Helsingissä se on vähän. Mutta neliöhinnaltaan suuremmat asunnot ovat halvimpia, verrattuna pienempiin.

Mutta palataanpa takaisin tähän minun tämän hetkiseen kämppikseen. Hän toimii uskomattoman kaksinaismoraalisesti. Hän selvästi osoittaa mieltänsä, jos ja kun istun sohvalla (tai tietokoneen vieressä) ja juon olutta. Hän itsekin käyttää päihdyttäviä aineita. En tiedä käyttääkö hän alkoholia vai jotain muuta, mutta viime viikolla näin hänet melko sekavassa, päihtyneessä(?), tilassa, kotio kohti tulossa. Perjantaina sain osakseni kuolettavan katseen, kun istuin iltaa hyvän, pitkäaikaisen ystävän kanssa. Vinkkupullo oli pöydällä, meillä molemmilla oli lasi lähettyvillä. Me molemmat istuttiin melkein eri puolilla huonetta, minä tietokoneen ääressä kirjoittamassa ja miespuolinen ystävä sohvan toisessa päässä. Meillä oli välimatkaa ainakin kolme (3) metriä. Käytiin myöhemmin keskustelu, että olisiko pitänyt tajuta tarjota hänellekin lasi viiniä, pyytää hänet seuraksi vai epäilikö hän, että me harrastetaan seksiä seuraavana yönä? Ei päästy selvään lopputulokseen, mutta jos vielä käy näin, niin kysyn suoraan. Tämän kyseisen, kylässä olleen miehen kanssa EN TODELLAKAAN tule harrastamaan seksiä. Kyllä meidän (minun ja ko. miehen välinen) ystävyys tulee olemaan sen verran ainutlaatuista, että seksillä sitä ei tulla pilaamaan. Mielestäni seksi ja ystävyys eivät kuulu yhteen, mutta pariskunnilla tunteet saattaa muuttua ystävyydeksi ja/tai on ystävyyttä ja siitä huolimatta harrastetaan seksiä. Tämä on hieman ristiriitaista, mutta kuitenkin. Me ei olla sellainen pariskunta. Lauantaina, kun olin päivän liikenteessä ja illalla tulin rättiväsyneenä kotio. Hädin tuskin jaksoin katsoa Itsevaltiaat ja Uutisvuodon. Kolmen aikaan heräsin siihen, että kämppis tuli kotio. Ulko-oven hän sai hiljaa kiinni, mutta huoneen oven hän paukautti aika kovaäänisesti kiinni. Ensin aloin epäilemään, ettei hän tullutkaan yksin kotio, mutta sitten hetken kuluttua tajusin, että hän puhuu puhelimessa. Jollekin hän kertoi kuinka monta drinksua hän joi, missä baareissa hän oli käynyt ja keitä hän oli tavannut tai nähnyt. En todellakaan olisi halunnut kuunnella sitä tilitystä.

By the way, en todellakaan ymmärrä parisuhteita, joissa käydään nämä keskustelut keskellä yötä. Niistä asioista voi kertoa, mutta onko se pakko keskellä yötä soittaa toiselle ja kertoa minuuttiaikataululla missä ja kenen kanssa ollaan oltu. Ne keskustelut voidaan käydä sitten seuraavana päivänä. Jos ei voida, niin lähteköön mukaan. Tai oikeastaan en siedä sitä, jos seurustelukumppani olisi jatkuvasti ja joka kerta matkassa, kun olen omien kavereiden kanssa pitämässä hauskaa.

On sitten eräs muukin asia, johon häneen olen kiinnittänyt huomiota. Heti ensimmäisenä iltana hän valitteli sitä, kun tuossa toisessa, pienemmässä huoneessa oli hänen mielestään paljon pölyä. Yhdeksän jälkeen hän ei alkanut imuroimaan, mutta ihmetteli sitä, että eikö tätä huushollia ole kukaan siivonnut. Tämän siivoaa hän tai he, jotka täällä kulloinkin asuu. Huonossa lykyssä tämä asunto saattaa olla muutaman kuukauden asumattomana ennen seuraavia asukkaita. No, kun tämän asunnon siivousvastuu on heillä, jotka täällä asuvat ja he eivät sitä hoida kunnolla, niin minkä sille mahtaa. Ja vaikka edellisten asukkaiden jäljiltä täällä olisi käynyt ammattisiivooja, niin muutaman viikon jälkeen täällä on ihan takuu varmasti pölyä! Sen verran aina tulee ilmastoinnin, ovien ja ikkunoiden kautta pölyä ulkoa. Onhan täällä myös tekstiilejä, joista irtoaa pölyä. Pölyssähän on erittäin paljon myös ihmisen ihosoluja, joten ihmisen poistuttua huoneistosta, niin pöly laskeutuu ja enemmän näkyväksi. Pölyjen putsaamisesta ja mustista vauhtiraidoista hän ruikutti, mutta sotkiessaan mikron, niin hän ei ole moksiskaan. Sellaista pientä ja lievää kaksinaamaisuutta, kaksinaismoraalisuutta. Niin, että minkälaisessa pullossa Korsossa hän on saanut kasvatuksen? Sieltä hän on kotoisin ennen kuin muutti Lohjalle, lähemmäksi koulua.

Miten tällaiset pienet asiat voivat saada ihmisen raivon partaalle?